Johan alkoi tapahtua, kun ukko päästettiin sahan kanssa mökkitontille. Niin, nimenomaan "päästettiin", siinä kun on riskinsä... Ja niinhän siinä kävikin, että ennen kuin ehdin kissaa sanoa, niin jo oli semmoisiakin puita kaatunut, joita ei olisi pitänyt, grr.
Uusintaohjeistuksen jälkeen homma jatkui rivakasti ja toivottavasti ukko malttaa pitää sahansa erossa pihlajista ja muista pienemmistä ja keskittyy nuihin isompiin, pienet saan itsekin pois jos satun sitten joskus sellaista haluamaan. Ja vääntöä käytiin myös siitä, mistä traktori-mehtäperäkärry-yhdistelmä saa mennä rymistellä - ihan varmasti ilman tiukkaa ohjeistusta se olisi painellut paraatipaikalta suoraan mökille, mutkun en halua, että keskeltä tonttia on varvikko rullalla. No, saattaahan se olla rullalla tämänkin keskityksen jälkeen, onneksi sentään on lunta suojana.
 |
| Nyt alkoi! |
Ikävä kaataa komeita isoja koivuja ja mäntyjä, mutta koivuista suurin osa on lahoja ja vielä ikävämpää, jos kaatuvat mökin päälle. Männyt ovat kasvaneet niin tiheässä, että piiiitkän oksattoman rungon latvassa on useimmilla vain pieni tupsukka, koivut muuten samaa piiitkärunkoista mallia, mutta latvat ovat laajempia.
 |
| Tästä lähtevät nuo punaisella nauhalla merkatut, taustan iso kuusikin saa kyytiä. |
 |
| Tämä näkymä on kohta muisto vain |
Puuta tulee niin pirusti, että näistä ei polttopuita tehdä. Ukko sai kuin saikin jonkin mehtäfirman kanssa neuvoteltua, että ottavat omien hakkuittensa yhteydessä puut kyytiin, sieltä minne ne nyt sitten kasaillaankaan. Yleensä firmat eivät ole tällaisista pikkunökkösistä kiinnostuneita, mutta kun tuo oma mehtäläinen ne tekee ja kuskaa tien varteen, niin ottavat kyytiinsä ja tiedossa on sitten jopa pienesti tienestiä!
....jolle on kyllä het tiedossa rahanreikää... Toissa viikolla sain uuden suunnittelijan katsomaan mökkiä, joten siihen olisi nyt ihan oikeasti tuloillaan suunnitelmaa.
 |
| On ne hienoja, jopa lehdettöminä. |
