tiistai 23. marraskuuta 2021

Kesän saavutuksia

 Kylläpä onkin aikaa hurahtanut, mutta onneksi on raksa myös edennyt samassa suhteessa!



Keväällä rakenneltiin kattoa, siitä jatkettiin taas kun kesäkiireiltä ennätettiin - eli kovimmilla heinähelteillä laitettiin mustaa peltiä, "tarkene jos tahot" oli homman nimi silloin. Onneksi on tuo järvi rannassa. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa, räystäitten aluslaudoitukset (jotka jopa maalattiinkin saman tien!) rungot, lattiavasat... ja muurari kävi muuraamassa varaavan takan! Sitten tuli taas taukoa kun oli ihan oikeita töitä taas runsaammin. Niin ja villoja odoteltiin ihan hyvä tovi, on tuo kaiken raksakaman menekki ollut niin kovaa, että toimitusajatkin paukkuu.


No sitten aloitettiin yläpohjan ja uuden osan seinien villoitus ekovillalla - on muuten mukavaa, kun ei kutita! Mutta pitää olla erinomaisen teräväksi terotettu veitsi, muuten ei onnistu. Uuden puolen seinissä runkoleijonat, ja sitten ne piti laittaa myös alapohjaan, kera jyrsijäverkon. Uudella puolella lattia on sen verran koholla maasta, että homma ei ole ihan mahdotonta, mutta vanhalla puolella puolella meni väkertelyksi, kun maavara on matala. 

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kaikki reiät on tukittu, viimeinkin nyt viikonloppuna saatiin viimeiset ikkunat ja ovet paikoilleen ja alapohja on kiinni, nyt jatkuu vielä alapohjan villoituksella. Ja heti kun ovet oli saatu paikoilleen, uudistettiin takka! Tuotiin mökille myös kaasulämmitin, alkaa olla vilpoiset kelit, ja nyt sentään lämmöt pysyvät vähän sisälläkin. Muurarin pitäisi käydä vielä vetämässä takkaan viimeistely; se jätettiin odottamaan, ettei kolhita sitä heti jollain lankuilla tai rötvätä likaisella hanskalla. 

Vielä on paljon tekemättäkin - ikävä kyllä on puutavaran hinnat nousseet niin kohisten, että esim. katto- ja seinäpaneeleista pitää yrittää löytää mahdollisimman edullisia vaihtoehtoja, kun ihanne olisi ollut valmiiksi maalatut, jotka vain läpsäisisi paikalleen.

perjantai 7. toukokuuta 2021

Kattoooo!

 Heti tuntuu jo turvallisemmalle! Puolet mökistä peitetty tuulensuojalevyllä ja aluskatteella.


Kattoa jo paikoillaan! Ihanaa!

Tässä laitetaan tuulensuojalevyjä
 

Luvattiin lumisadetta, nyt edes osa suojassa. Toiselle puolelle tuli kiire, laittamaan siis tuulensuojalevyt ja sitten piti jo luovuttaa ja päälle vedettiin pressut ja kunnolla kiinni.

Pressut päälle

Non nih, tulukoon vaikka minkälainen tuiverrus, mökki on suojattu! Ja niinhän sitä lunta tulikin, mutta eipä tullu tupaan; kotipiha näytti tänä aamuna tältä:

Luminen aamu 7.5.2021

Siinäpä kauniisti kukkivat krookukset ja muut.

Samoihin aikoihin juoksentelen vähän päästä Sonkajärvelle Rautakauppa Suutariseen milloin minkin ruuvin perässä (ja ei vois missään parempaa palvelua saada!), räknäillään mitenkä asetellaan uusi varaava takka ja mitkä on mitat ja se tilaukseen - ja löytyipä torista keittiön puolelle erittäin hyvä käytetty liesikamiina. Uskomattominta oli, että kamiinaa myikin entinen hyvä luokkakaverini miehineen, joten eilinen kamiinan hakureissu venyi, kun jäätiin päivittämään edellisestä tapaamisesta vierähtäneitten 15+ vuoden kuulumiset. Upea sattuma!

 

Tarttis tehä jotain...

Mökille menevä pätkä polkua tai tientapaista on hitusen kärsinyt noiden koneiden alla, nyt sentään ainakin ennen lumisadetta oli lammet jo kuivahtaneet... ei jää ipanakaan enää kumpparistaan kiinni ikuisesti houkuttelevan lammen pohjaan. No kunhan maatalouden kevätraadanta pärähtää käyntiin, niin suunnitelmassa on tuoda mökkitielle kuormallinen kyntöpellosta omin pikku kätösin noukittuja kiviä. Jokakeväinen kivienkeruu on oikea ohjelmanumero - ja aina riittää, vaikka vuosikymmeniä niitä on jo kerätty! Taitavat salassa mullan alla lisääntyä.



sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Runko! Ikkunat!

Etukäteen kaikkein kauhistuttavin vaihe raksalla oli jätti-ikkunoiden paikalleen laittaminen. 

Nyt se hiuksianostattava päivä sitten koitti...


Jätti-ikkuna(2630x2350, kolminkertaiset lämpöelementit) paikoilleen
 

Eniten mietitytti tuon tosi ison ikkunan kuljetus, nosto ja paikoilleen laittaminen. Tuota ikkunaa ei edes haaveissaan kukaan kuvitellut ihmiskäsin nostettavaksi ja konevoiman käyttö oli hankalaa mökillä, kun suoraan edestä ei sitä siellä voinut nostaa. Niin ja joo, isot ikkunat piti saada paikoilleen ennen kattoa, kun muuten niitä ei olisi enää mitenkään nosteltukaan paikoilleen! Onneksi tuo siippa on ammattilainen tuon mehtäkärrynsä kanssa, sillä näköjään nousee ja kääntyilee ja melkein mitä vaan!

Ensin ikkunat piti saada mökille ehjänä ja näillä äärikuoppaisilla rospuuttoteillä sekin oli jo saavutus. Traktorin peräkärrin lavalle vaan ja siitäpä sitten. 

Ikkunat matkalla traktorin lavalla

Jotenkin heti alkoi olla mukavampi fiilis, että kyllä tämä tästä, kun näkyvästi tuo rojekti etenee!


Ikkunat melkein paikoillaan


Tellingeiltä on hyvä näkyvyys järvelle

 Siinä sitten kurkihirsi vielä odottaa paikalleen laittoa, ja sitten sitä kattoa...

Samalla tilaukseen menossa varaava takka.


maanantai 12. huhtikuuta 2021

Remppa jatkuu rytinällä! Kevät on tullut!

 

Vihdoinkin!

Päästiin ihan tositoimiin! Ensalkuun piti käydä lumen alta kaivelemassa puu- ja lautapinoja, sitten pari päivää vietettiin traktorin ja pilkekoneen kanssa mökkitontilla, että saatiin ne puupinot hakattua polttopuiksi. Nyt kunhan kuivavat, niin vähäks aikaa pitäis riittää...

Klapia vähäks aikaa

 

Samalla kaivelin vielä hangen vallassa olleet tolpat esille, ja siitä sitten isäntä pääsi laittelemaan uuden osan lattiajuoksuja - siinä jo alkoi näyttää rakentamiselta!


Uuden osan alajuoksut

Mutta kuinka ollakaan, tähän on jo tottunutkin, että tämä mökkiremppa on kuin jenkan rytke - eteen, taakse, yks kaks kol... Nääs kun tää meijän suunnittelu hieman etenee siinä samalla kun tehdään, niin huomattiin (onneksi tässä vaiheessa), että jos katto on tuolla korkeudella kuin vanhassa osassa, niin ikkunat ei uudessa osassa mahdu sivuseinille, kun ovat niin korkeat(2350mm)... joten ei muuta kuin katto pois ja korkeutta lisää...

 

Mökin vanha katto pois metsäperäkärryyn

Lunta vielä ihan riittävästi

Ensin pelti pois, sitten katto viipaleiksi moottorisahalla, ja kaiken mahdollisen nostamisen näköjään hoitaa monitoimipeli metsäperäkärrin kuormaaja.

Noh, eikä tässä vielä kaikki; takasta oli jätetty piippu pystyyn, että siihen sitten uusi varaava tulisija...

Jepjep...

Piipun muuri talven jäljiltä

 Eipä tullut enää piipusta pakettia uudelle takalle... ei muuta kuin nurin sekin. Tässä vaiheessa yhteinen lakoninen toteamus oli, että olisi kannattanut ostaa tyhjä tontti...

Mökki karuimmillaan

Aika karuksi meni mökki jo...

Mutta onneksi hommaa etenee jo ripeästi!


lauantai 20. maaliskuuta 2021

Mökki talviunilla

 Pitipä ihan käydä lumitöissä mökillä ennenkuin lumesta tulee tiivistä ja painavaa!


Mutta ei ihan vieläkään päästä tositoimiin, lunta on paikoin varmaan metrin verran. Nyt on kyllä jo lautataapeli kaivettu hangesta, että kunhan viime kesänä valettujen tolppien ympäriltä lumi sulaa, niin sitten tärähtää revohka käyntiin. 


Rankapinonkin sain ähkittyä esille hangesta, olisi tarkoitus tässä joskus pöräyttää paikalle traktorin ja klapikoneen kanssa polttopuusavottaan. 


keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Tehotuotanto vs. niin mikä? Tehoton tuotanto?

Mitähän on suuren yleisön mielestä maatalouden tehotuotanto, Suomessa nimenomaan? Erityisesti kiinnostaa, sattuneesta syystä, minkälaiseksi mielletään maidon tehotuotanto?

Tämmöisiä olen viime päivinä mietiskellyt, kun pastori Kari Kuulan kirjoituksesta nousi myrsky vesilasissa mualaispiireissä. Siinähän hän vertasi tuotantoeläinten oloja keskitysleiriin. (Enpä tiennytkään olevani nykyiseltä ammatiltani keskitysleirihlökuntaa - tuli kyllä ihan puskista).

No nyt sitten oli Kuopion piispa Jari Jolkkonen halunnut vierailla maidon- ja lihantuottajien luona (imagosyistä? suom.huom.) (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1323357 MT 22.2.2021 & Töllötin 18.2.2021). MT:n jutussa mietittiin tuota tehotuotanto -sanaa, mielestäni maidontuottaja Markku Paananen kiteytti asian hyvin: "Tehokas tuotanto tarkoittaa parhaan mahdollisen hoidon ja ravinnon tarjoamista eläimille olemassa olevissa olosuhteissa. Se on tuotantoa, jossa hyödynnetään tekniikkaa. Usein tehokas tuotanto on myös ympäristöteko."

Lie vanki karannut? Vai hiehon tavallinen kesäpäivä?

Jos ajatellaan tehotuotantoa, minulle tulee tällä ruohonjuuritason kokemuksella siitä mieleen se, että tilalla on osattu tehdä kehitystyötä niin, että vähemmällä ihmisen työpanoksella saadaan aikaan enemmän ja laadukkaampaa tuotantoa. Eli esim. tällä meidän tilallamme se tarkoittaa viimekädessä mm. että kun 1970-luvulla tilan liityttyä karjantarkkailuun oli lehmien keskituotos pitkään alle 6000 litraa maitoa vuodessa, on se nyt lähemmäs 11000 litraa. 

Mistä moinen loikka? 

- Karjan jalostus on edistynyt hurjasti noista ajoista (meilläkin lehmävasikat genomitestataan, että löydetään sonneista parhaat matchit)

- Koneellistuminen: traktorit ja lypsykoneet jne. Kukaan ei kaipaa aikaa, jolloin tila kyllä työllisti enemmän ihmisiä, mutta työ oli niin kovin raskasta hevosella/käsin/heikkotehoisilla koneilla. Hyvin suoraviivaisesti vedettynä: paremmat koneet -> parempilaatuinen rehu -> enemmän maitoa/lehmä.

- Mullistus tiedon määrässä eläinten hoidosta: eläinten hoito, ruokinta ym jne on ihan eri levelillä kuin silloin muinoin. 

Ympäristöteon tehotuotannosta tekee se, että samaan määrään litroja tarvitaan nykyään puolet 1970-luvun lehmämäärästä. Samoin samalta peltoalalta saadaan huomattavasti enemmän rehua, jolloin peltopinta-alaa ei tarvita niin paljon (kaskiviljely se vasta tärväsikin luonnonvaroja!). Luulisi jo tiukimmankin luonnonsuojelijan kiljuvan riemusta.

Töllöttimessä siteerattiin tilallista, joka hänkään ei nielaissut tuota keskitysleirijuttua, vaan totesi, että pikemminkin naudat asuvat "viiden tähden hotellissa, jossa salaattibuffet on auki 24h". 

Jep, mieluummin olen ammatiltani hotelliemäntä.

Talvisajan salaattibaarissa

Kesälaitumilla


Kesän saavutuksia

 Kylläpä onkin aikaa hurahtanut, mutta onneksi on raksa myös edennyt samassa suhteessa! Keväällä rakenneltiin kattoa, siitä jatkettiin taas ...