lauantai 21. syyskuuta 2019

Ilmaista ruokaa

Käynti lähimetsään tuotti runsaan tuloksen! Vasemmalta: herkkutatti, lampaankääpä, limanuljaska, suppilo/kosteikkovahvero, kanttarelli, kehnäsieni. Kaikki erinomaisia ruokasieniä, yht. n. 5 kg ruokaa metsästä ulkoilun ja koirankusetuksen sivutuotteena.

Näistä tuli sitten emännän koekeittiössä yhdelle päivälle kehnäsienipizzaa, toiselle sekasienimuhennosta keitettyjen oman maan Noblesse-perunoiden kera ja vielä kolmannelle päivälle lampaankääpäpihviä.

Metsäretken jälkeisenä yönä olikin sitten eka kerran kunnolla pakkasta, joten sieniretket tyrehtyivät siihen, ellei nyt vielä suppiksia kävisi myöhemmin etsimässä.

torstai 19. syyskuuta 2019

Sauna koeajettu!



No nyt on sauna koeajettu ja hyväksi havaittu! Pienihän sauna on, mutta sitä kipakammat löylyt. Rantakin sai kehuja, kun hurja joukko uskaltautui uimasille asti. Viikonloppuna kävi "tyttö"porukka saunomassa ja syömässä, kiitokset vielä!

Ohjelmassa oli saunomista, maailmanparannusta ja nyyttärisyömiset, ihan parasta hyvässä seurassa, ilman ukkoja ja jälkikasvuja; koiranpötkylä hyväksyttiin mukaan. Juuri tällaisiin illanistujaisiin mökki on mukava. Oltiin sitten yksi ilta kyllä perheenkin kanssa saunomassa ja iltapalalla mökillä, ja mukavaa oli.

Paitsi no, nyt kun on jo hyvinkin syksy, niin erinäisiä puutteita oli havaittavissa...
Mökillä on kylmä. Mökillä on pimeää. Ei voi takkaa tarpeeksi lämmittää... no joo, voi, kun tuntikausia tohottaa, niin kyllä se tila siinä takanedustalla siitä sitten lämpiää, siihen piti pirtinpöytä siirtää, että alettiin tareta. Ja polttopuita kuluu ihan hulvaton määrä. Kyllä kai se nyt, kun on ihan suora putki ulos, sinne ne lämmöt kaikki karkaa.
Sinne se lämpö häviää, harakoille.
Eli takalle täytyy tehdä jotain jos haluaa mökkeillä vähänkin viileämmällä kelillä (joita näillä leveyksillä riittää!). Harkintaan tulee nyt pikaratkaisuna takkasydän, näkyy niitä olevan torissakin myynnissä. Tai sitten jos tuon takkaosan purkaisi ja muurauttaisi uuden, vähän paremmin lämpöä pitävän, muuri on kyllä hyvän oloinen, mutta takka ei. Onko kellä kokemusta takkasydämistä? Netistä löytyy kyllä mielipidettä puolesta ja vastaan, mutta meillä tarkoitus vain saada takka paremmin luovuttamaan lämpöä huoneeseen ja saada puun kulutus järkeviin mittoihin. Kovin suurta lämmönvaraamista ei edes havitella, muuten mökkiin tukehtuu...

Valaistus tuplaantui kun vieraat toivat tupaan kaksin kappalein patterikäyttöisiä ledlyhtyjä. Kaasuvaloa yritettiin sytyttää, mutta mies sen sai vasta sitten perheiltana toimimaan. Mutta jos aurinkokennovalot saisi jonkinlaiset, sitten joskus.

perjantai 13. syyskuuta 2019

Operatsija Saunan Piippu

Mikähän kumma siinä onkin, että kun joku juttu pitäisi olla ihan läpihuutojuttu, niin eihän se kotioloissa  (tai mökkioloissa) menekään niinkuin Römssöössä.

Saunan vanha piippu oli umpiläpipuhki ruostunut, joten se piti uusia. Helppo nakki, laitetaan vaan pätkä putkea tilalle.

Piipun lähtötilanne
Rautakauppaan siis. No sielläpä olikin sitten sopivasti tarjouksessa koko piippuhässäkkä kaikkine härpäkkeineen, kun kyllähän tuo punainen eristyspätkäkin näyttää, juu, kyllä, aikansa eläneeltä. No helppohan se sekin on laitella paikalleen! (Tulipa sitten ähertäessä mieleen, että oiskohan ollu helpompi ottaa vain putken pätkä, mutta on se tuo punainen eristepömpelikin aika karsea.)

Mökille tultiin melko hyvästi auton täyttäneitten pakettien kanssa, ja sittenpä kävi ilmi, että piippu on sen muutaman millin liian pieni, ei mahu kiukaan reiän ympärille, vaan on just sen kanssa saman kokoinen. No mittaaja saa tietysti syyttää itseään, mutta miksi ihmeessä ei näissä voi olla jotain standardimitoituksia? Eipähän siinä hätiä mitiä, tehdään kaulus/muhvi saunan alta löytyneestä putkesta, mutta operatsija siirtyi jatkumaan seuraavana iltana.

Tämmöinenkin "pielavetinen" ratkaisu

Mutta hyvä siitäkin tuli!
Seuraavat "haasteet" tuli siitä, että yritettiin laittaa pyöreää neliskanttiseen reikään. No sekin vielä meni maalaisjärjellä. Ja sitten vielä, että välipohjassa ei ollut tilaa juuri nimeksikään, nykymitoituksilla tehdyt härpäkkeet ei oikein mahtuneet. Ja kas, piippu olikin liian pitkä, eristyspömpelin pitikin tulla nelisenkymmentä senttiä laipiosta alaspäin. No eikun taas aja pihaan katkaisemaan pätkä pois.


Mutta pääsinpä sitten lopultakin ihan latomaan kiviä kiukaaseen ja testaamaan kiuasta. Toimii! Ja vesi pysyy säiliössä. Ja saunakin lämpenee, vaikkakin kiukaan pesä on niin pieni, että puita saa olla alvariinsa lisäämässä.

Sauna on kyllä mokoma pölyisen hajuinen, joka korostuu, kun sitä lämmittää, mutta jospa ne pölyt siitä kaikkoaisivat muutaman saunomisroiskuttelun tuloksena. Ai niin, paitsi että tähän saunaan on todellinen kantovesi, ei sähköpumppua, ei johto- tai edes kaivovettä... että ahkeraan saa kanniskella, että ihan roiskutteluksi voisi veden käyttöä nimittää.

Päästään saunomaan!
 Viikonloppuna "uutta" mökkiä ja saunaa tulee koeajamaan ja tyttöjen iltaa viettämään muutama ystävä nyyttäreiden merkeissä, mikäs sen mukavampaa!

tiistai 10. syyskuuta 2019

Tulta!

Pääsin kerrankin itsekseni mökille puoleksi päiväksi puuhastelemaan; no koiranpötkylä oli kyllä mukana, mutta se jo hyvin huoltaa itsensä päiväunimoodiin terassille, joten ei vaivaa siihen asti kunnes aloin rankoja kantaa rannasta pois - silloin se sitten päätti tulla tomerasti auttaamaan ämmää mäessä riuhtomalla risuja epämääräisiin suuntiin.
Päätin jo mennessä, että nyt sitten laitetaan takkaan tulet, ja näin tein. Paitsi että taas piti tuhkat ensin putsailla pois. Sitten piti vielä kiivetä katolle poistamaan "piipunhattu" eli peltiä ja tiiliskiviä. Sinällään fiksua, että siellä tuollainen viritelmä oli, muuten olisi hormi saattanut vuosien käyttämättömyyden jälkeen näyttää vähän toiselta.
"Ja kun katolle nousen, oi, mitä nään!"

Hormikin vaikutti olevan kunnossa, eikä edes kauhean nokinen.

Takkatulta, viimeinkin!
Ulkona puuhastelun jälkeen olikin sitten kiva syödä retkieväitä pirtinpöydän ääressä kynttilöiden ja takkatulen luodessa tunnelmaa. Takka ei vielä paljon lämmittänyt ja hämärää oli tulista huolimatta. Terassilla olisi ollut valoisampaa ja ehkä kukaties lämpimämpääkin! (Isommat ja eristävämmät ikkunat tupaan!)

Vielä kun saadaan tulet saunallekin... Mutta se on ihan toinen tarina se.
Keskipäivän teehetki         

















torstai 5. syyskuuta 2019

Lorvikatarriko lie

Mökin laajennuspiirustuksia insinööriltä odotellessa olisi kai hyvää aikaa tehdä jo kaikkea mitä pystyy; ainakin vielä tyhjennellä viimeiset kaksi kaappia keittiökopperosta ja sitä sun tätä muuta, mutta kun... kai sitä välillä saamattomuuskin iskee.

Rakennushommat on helppoja, kun on selkeä suunnitelma, tekijät ja jonkinlainen aikataulu, sekä tietyt määräysten mukaiset jutut, kuten että jonkinlainen rakennuslupa on oltava (tämän mökin tapauksessa ilmeisesti pelkkä ilmoitusmenettely on riittävä). Mutta kaikki tämä irtonainen muu onkin sitten omalla kontolla, ja sitä on helppo jahkailla hamaan tulevaisuuteen. Varsinkin kun syitä aina löytyy - lehmät poikii, isäntä pui, penskoja pitää vahtia, lentsu iski, ei jaksa... Kaikkea tätäkinhän tämä on. Ja sitten miettii, että milloinkahan olisi se mökkihetki... Ja sitten taas odottelee muiden tekemisiä, esim. tuota yllämainittua suunnitelmaa, joka antaa konkretiaa seuraaviin vaiheisiin, tarjouspyyntöihin, hankintoihin ja työmiehen varaamiseen.


Tässähän joutaa vaikka vanhemman kissaherran ja koiranpennun nujuamista ihastelemaan.


Kesän saavutuksia

 Kylläpä onkin aikaa hurahtanut, mutta onneksi on raksa myös edennyt samassa suhteessa! Keväällä rakenneltiin kattoa, siitä jatkettiin taas ...