Mökkiläiset ovat rannoilta kaikonneet. Ympärivuotiset asukkaat ovat taas omassa rauhassaan, omissa talvisissa puuhissaan.
Kesä on aina sellainen hektinen rypistys, koko vuoden edestä pitää ehtiä elää ja tehdä töitä. Maataloudessa kesällä tehdään vuoden tulos - tai näin kärjistäen; viljatiloilla varsinkin, ja niin meilläkin, kun eläinten rehu pitää saada laadukkaana talteen, sillä se tulos sitten tehdään pitkin talvea.
Kesällä on vilinää tässä meidänkin talvihiljaisella tiellä, mökkiläisiä suhaa eestaas, ovat todellakin kuin muuttolinnut, saapuvat samoihin aikoihin lintujen kanssa ja lähtevät myös. Mukavaa se on, näkee taas tuttuja ja kesälomalaiset ovat yleensä aika rennolla asenteella liikenteessä.
Aika paljon on noita mökkeilyn kulta-aikaan -70-80-90 -luvuilla tehtyjä kesämökkejä, joita ei talvella edes yritetä lämpimäksi saada. Ja aika paljon myös pitkästä matkasta tulevia mökkkiläisiä, jotka tulevat hetkeksi etelästä, usean sadan kilometrin päästä nauttimaan maaseudun rauhasta.
Huvittavaa sinänsä, nyt sitä rauhaa vasta olisikin tarjolla! Ja sitten helmi-maaliskuussa on ihanat hiihtokelit, parhaimmillaan hankikanto, jolla pääsee tukevampikin aikuinen jäällä minne vaan, eikä ristin sielua missään, ei ääntäkään!
Mietityttää sekin, jos mökki on parhaimmillaan/pahimmillaan käytössä vain kaksi viikkoa vuodesta... onko siinä mitään järkeä? Taloudellisesti varsinkaan, mutta myös muuten - hyvin harvalla on kuitenkaan minkäänlaista mökkitalkkaria, joka katselisi säännöllisesti kunnossapidon ja korjattavat kohdat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, kiitos ja mielellään!