Tehotuotanto vs. niin mikä? Tehoton tuotanto?

Mitähän on suuren yleisön mielestä maatalouden tehotuotanto, Suomessa nimenomaan? Erityisesti kiinnostaa, sattuneesta syystä, minkälaiseksi mielletään maidon tehotuotanto?

Tämmöisiä olen viime päivinä mietiskellyt, kun pastori Kari Kuulan kirjoituksesta nousi myrsky vesilasissa mualaispiireissä. Siinähän hän vertasi tuotantoeläinten oloja keskitysleiriin. (Enpä tiennytkään olevani nykyiseltä ammatiltani keskitysleirihlökuntaa - tuli kyllä ihan puskista).

No nyt sitten oli Kuopion piispa Jari Jolkkonen halunnut vierailla maidon- ja lihantuottajien luona (imagosyistä? suom.huom.) (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1323357 MT 22.2.2021 & Töllötin 18.2.2021). MT:n jutussa mietittiin tuota tehotuotanto -sanaa, mielestäni maidontuottaja Markku Paananen kiteytti asian hyvin: "Tehokas tuotanto tarkoittaa parhaan mahdollisen hoidon ja ravinnon tarjoamista eläimille olemassa olevissa olosuhteissa. Se on tuotantoa, jossa hyödynnetään tekniikkaa. Usein tehokas tuotanto on myös ympäristöteko."

Lie vanki karannut? Vai hiehon tavallinen kesäpäivä?

Jos ajatellaan tehotuotantoa, minulle tulee tällä ruohonjuuritason kokemuksella siitä mieleen se, että tilalla on osattu tehdä kehitystyötä niin, että vähemmällä ihmisen työpanoksella saadaan aikaan enemmän ja laadukkaampaa tuotantoa. Eli esim. tällä meidän tilallamme se tarkoittaa viimekädessä mm. että kun 1970-luvulla tilan liityttyä karjantarkkailuun oli lehmien keskituotos pitkään alle 6000 litraa maitoa vuodessa, on se nyt lähemmäs 11000 litraa. 

Mistä moinen loikka? 

- Karjan jalostus on edistynyt hurjasti noista ajoista (meilläkin lehmävasikat genomitestataan, että löydetään sonneista parhaat matchit)

- Koneellistuminen: traktorit ja lypsykoneet jne. Kukaan ei kaipaa aikaa, jolloin tila kyllä työllisti enemmän ihmisiä, mutta työ oli niin kovin raskasta hevosella/käsin/heikkotehoisilla koneilla. Hyvin suoraviivaisesti vedettynä: paremmat koneet -> parempilaatuinen rehu -> enemmän maitoa/lehmä.

- Mullistus tiedon määrässä eläinten hoidosta: eläinten hoito, ruokinta ym jne on ihan eri levelillä kuin silloin muinoin. 

Ympäristöteon tehotuotannosta tekee se, että samaan määrään litroja tarvitaan nykyään puolet 1970-luvun lehmämäärästä. Samoin samalta peltoalalta saadaan huomattavasti enemmän rehua, jolloin peltopinta-alaa ei tarvita niin paljon (kaskiviljely se vasta tärväsikin luonnonvaroja!). Luulisi jo tiukimmankin luonnonsuojelijan kiljuvan riemusta.

Töllöttimessä siteerattiin tilallista, joka hänkään ei nielaissut tuota keskitysleirijuttua, vaan totesi, että pikemminkin naudat asuvat "viiden tähden hotellissa, jossa salaattibuffet on auki 24h". 

Jep, mieluummin olen ammatiltani hotelliemäntä.

Talvisajan salaattibaarissa

Kesälaitumilla