torstai 5. syyskuuta 2019

Lorvikatarriko lie

Mökin laajennuspiirustuksia insinööriltä odotellessa olisi kai hyvää aikaa tehdä jo kaikkea mitä pystyy; ainakin vielä tyhjennellä viimeiset kaksi kaappia keittiökopperosta ja sitä sun tätä muuta, mutta kun... kai sitä välillä saamattomuuskin iskee.

Rakennushommat on helppoja, kun on selkeä suunnitelma, tekijät ja jonkinlainen aikataulu, sekä tietyt määräysten mukaiset jutut, kuten että jonkinlainen rakennuslupa on oltava (tämän mökin tapauksessa ilmeisesti pelkkä ilmoitusmenettely on riittävä). Mutta kaikki tämä irtonainen muu onkin sitten omalla kontolla, ja sitä on helppo jahkailla hamaan tulevaisuuteen. Varsinkin kun syitä aina löytyy - lehmät poikii, isäntä pui, penskoja pitää vahtia, lentsu iski, ei jaksa... Kaikkea tätäkinhän tämä on. Ja sitten miettii, että milloinkahan olisi se mökkihetki... Ja sitten taas odottelee muiden tekemisiä, esim. tuota yllämainittua suunnitelmaa, joka antaa konkretiaa seuraaviin vaiheisiin, tarjouspyyntöihin, hankintoihin ja työmiehen varaamiseen.


Tässähän joutaa vaikka vanhemman kissaherran ja koiranpennun nujuamista ihastelemaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida, kiitos ja mielellään!

Kesän saavutuksia

 Kylläpä onkin aikaa hurahtanut, mutta onneksi on raksa myös edennyt samassa suhteessa! Keväällä rakenneltiin kattoa, siitä jatkettiin taas ...